Ukrainassa on säädetty
fasismin kieltävä laki. Kansalaiset valittavat että laissa ei ole määritelty
mitä fasismi on.
Fasismi on sanakirjan mukaan
Italiassa 1. maailmansodan jälkeen syntynyt totalitaarisiin päämääriin pyrkinyt
kansallis-sosiaalinen kumousliike. Ei tuolla käsite fasismi aukea.
Minulla on ollut tilaisuus
tirkistellä tätä ilmiötä viime vuonna ilmestyneestä Fasismin lumous-nimisestä kirjasta. Sen on kirjoittanut
emeritusprofessori Tarmo Kunnas, kustantajana Atena. Minusta väkevää tekstiä
lähes 700 sivua. Olen lukenut sitä vähitellen sieltä ja täältä. Tuttuja nimiä
vilisee sen sivuilla, suomalaisiakin. Kunnas kysyy siinä: Miksi ja miten
Eurooppa hullaantui fasismiin?
Lainaan pätkiä kirjan takakannesta selventääkseni
mistä kirja kertoo.
”Nykyään fasismia ja
kansallissosialismia pidetään absoluuttisen ja tietoisen pahuuden edustajina.
Maailmansotien välissä fasistiset liikkeet kuitenkin vetosivat niin
eurooppalaiseen älymystöön kuin kansaankin. Miksi fasismi oli niin
lumovoimainen aate? Ja minkä vuoksi fasismi vietteli lahjakkaita kriittisiä
ihmisiä puolelleen? … Teos pohjautuu huikeaan määrään kaunokirjallisuutta,
historiaa, filosofiaa ja aikalaislehtiartikkeleita. …teos osoittaa, miten
fasismin kannatus levisi läpi Euroopan, myös Pohjoismaihin. Fasismi sitoi
yhteen aikakauden asenteet ja aatevirtaukset taiteen ja uskonnon,
antisemitismin ja elämänvoiman, filosofian ja kirjallisuuden…. Fasismin lumous avaa näköalan siihen,
miten poliittiset ilmiöt ja aatteet syntyvät ja mikä on politiikan olemus.
Vallantahto, aatteellinen manipulaatio ja usko illuusioihin ja suuriin
johtajiin ei väijy vain fasistista politiikkaa. Fasismi vaikuttaa nykymaailmaan
monella tavalla, vaikka ajattelemme sen usein vain menneisyyteen jääneeksi
harhapoluksi.”
Huomattavin osa kirjaa (n.
550 sivua) on aatemaailman analyysiä. Sen osia ovat mm. Eurooppa umpikujassa ja
Moraalin ongelma. ”Ihminen yrittää perustella arveluttavatkin tekonsa hyviksi,
jopa militarismin ja rasismin”.
”Kun suomenkieliset
suomalaiset eivät voineet esiintyä rotutietoisina arjalaisina tai germaaneina, syntyi pohjan
perillä unelma menneestä suomalais-ugrilaisesta kansasta, joka saattoi lyödä
Aasian villit laumat, toimia Euroopan etuvartiona ja laajentaa alueitaan kohti
itää..”
”Kirjailijoiden ja ajattelijoiden
”fasistinen” sitoutuminen on aina yksilöllinen ja erilainen. Suomessa älymystön
edustajilla oli aivan toinen näkökulma fasistisiin liikkeisiin kuin Saksassa
tai Italiassa.”
Osa, Intellektuellit ja
fasismin lumous, alkaa kappaleella Fasismi käsitteellisenä ongelmana.
Siinähän se on sanottu, mikä
tekee ukrainalaisen lain valvonnan ongelmalliseksi. Kunnas selittää: ”Jos sana
vetoaa voimakkaasti tunteeseen, sen merkitys ei välttämättä ole täsmällinen.”
”Fasismi on käsitteenä
hankala, koska sen kuvaama ilmiö muuttui ja koska fasistiset liikkeet
houkuttelivat puoleensa hyvinkin erilaisilla keinoilla; vetoamalla ihmisten
huonoihin vaistoihin, mutta myös heidän ihanteellisuuteensa ja uhrimieleensä.”