Tuulihaukkoja ikkunan alla

Eilen iltapäivällä näin kahden haukan laskeutuvan lintujen syöttöpaikalle ikkunan viereen talon seinustalle. Tuulihaukkoja ne olivat lintukirjan mukaan. Taisi olla pariskunta.  Ensin tuli kirjavamahainen, ilmeisesti koiras ja myöhemmin kellertävämahainen ilman pilkutusta, muuten edellisen näköinen, kooltaan pienempi. Tuntui huikealta nähdä niiden uskaltavan tulla niin lähelle. Samaan aikaan ei ollut paikalla yhtään pikkulintua, olivat sykäisseet pakoon. Päätään käännellen ja paikallaan pysyen haukat katsastivat paikan. Hetken päästä lensivät pois, isompi jäi vielä ähistölle isoon mäntyyn. Hiiret ja myyrät taisivat olla suojassa koloissaan.  Niitähän haukat lienevät jahdanneen. Jyrsijöiden reikiä lumessa onkin taajaan syöttöpaikalla. Varpuspöllö onnistunee paremmin niiden pyydystämisessä kun se saalistaa pimeällä. Sekin on tullut yllättävän rohkeaksi. Istui kerran vartiossa ikkunalaudalla takapuoli lasia vasten, vaikka sisäpuolella oli valo.

Viime keväänä saattoi päätellä vesimyyrien runsastuneen, koska pelloilla ja metsissä oli paikoin jopa vieri vieressä multakasoja myyrien jäljiltä. Vastaavaa en ole koskaan ennen kokenut. Omaa kasvimaatanikin olivat käyttäneet suoja- tai pesäpaikkanaan, koska jalka upposi paikoin kuin onkaloon. Saapa nähdä jatkuuko buumi vielä tänä kesänä. Myyräthän ovat haukkojen ja muiden petolintujen ravintoa, ilveksienkin.

Kuluneena talvena pihamme syöttöpaikka on ollut ennätyksellisen suosittu.  Närhi, vanha tuttu on arka, mutta ei voi vastustaa rasvapalloja, harakkakin kävi niitä haistelemassa.   Viisi oravaa on ollut yhtä aikaa ruokailemassa pikkulintujen kanssa. Noin 150 kiloa auringonkukan siemeniä on tarvittu tarjoiluun kun se kerran syksyllä aloitettiin. Lintuparvien yksilömäärät ovat huomattavasti lisääntyneet aikaisemmista vuosista. Voisi hieman liioitellen kuvailla, että talitinttejä on virrannut välillä mustanaan. Vihervarpusten suuri määrä pääsiäisen tienoilla yllätti; kymmeniä yksilöitä oli yhtä aikaa maassa nokkimassa siemeniä. Ei ole ennen ollut sellaista. Peippolaumat hurahtelevat sinne tänne laskeutuen välillä maahan metsän reunaan. Käpytikka, viherpeippo, järripeippo,  runsaasti urpiaisia ja punatulkkuja, aikaisempaa vähemmän hömötiaisia, vielä sinitiainen, töyhtötiainen ynnä muutama mustarastas ovat käyttäneet hyväkseen tarjoiluamme.

Kohtapuoliin västäräkki keikuttaa pyrstöään tiilikatolla. Jänikset tulevat pihaan voikukan versoja syömään lumien sulettua  Juhannuksen tienoilla pikkupuput piipertävät pitkin pihaa etsien syötävää. Yöksi ne tulevat kuistin alle suojaan. Siitä sujahtavat aamulla pakoon säikähtäessään ovien kolinaa ja muuta melua. Luulevat olevansa piilossa kun istuvat korkeassa heinikossa liikkumattomina. Vain korvien kärjet näkyvät.  Pääskysiä kaipaamme, ne ovat vuosi vuodelta vähentyneet. Muutamia tulee keväällä tutkimaan paikkoja, mutta eivät jää pesimään, menevät muuanne