Itsenäisyyspäivän koodi oli toinen kuin aikaisempina vuosina. Uusi sävel tai kokonainen sävellys virtasi
kuvaruudun kautta. Suomihan on vielä voimissaan, se elää ja säkenöi!
Kun oli lähes luovuttu
toivosta, että maa säilyttäisi itsenäisyytensä EU:ssa, säilyttäisi kielensä
murteista puhumattakaan, niin sattuman ansiosta saatiin kokea todistus että
olimme luopumassa liian aikaisin. Meillähän on mahdollisuus kokea
suomalaisuuden parhaita puolia kun vaan riittävän korkealla taholla tajutaan,
mitä kansa tarvitsee. Kyllä Jenni Haukio on lunastanut nyt paikkansa!
Minä uskon ja toivon, että entisenlaisista
itsenäisyyspäivän hovitansseista ollaan pääsemässä eroon. Sehän on jäänne
jostakin keisarillisen Venäjän ajoilta. Eikö se aika ole jo eletty loppuun.
Siis tulevina vuosina
Tampereen tapaisia juhlia eri puolilla Suomea eri suuruisissa saleissa ja erilaisin kokoonpanoin juhlijoiden osalta.
Kaikki tietysti ansioituneita, sehän on selvä. Tänä vuonna olikin esimerkillisellä
tavalla luettu ansioksi jopa ympäristön viihtyisyydestä huolehtiminen niiden
puolesta, joilla homma ei ole vielä hanskassa. Josko ne edes nyt havahtuisivat,
mikä on homman nimi. Roskaajat, hyh. hyh!
Jennillä oli juhlien kaunein asukin. Tyylikkyys,
tahdikkuus ja kauneus olivat kaikki läsnä. Eläköön Suomi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti