Joulun jälkeen

Joulun tienoo vaati miellyttävää viitseliäisyyttä ja tavallista arkipäivää enemmän paneutumista rutiineihin. Jouluaattoilta on meillä taitekohta, josta alkaa miellyttävä hidas yltäkylläinen lasku arkea kohti. Lähes uneliaat aamut vaativat ulos reippailemaan ja taas glögi ja piparit maistuivat.  Perinteisen lipeäkalan olin toivonut osaksi jouluruokia. Ei se maistunut enää entisen laiselta.

Joulun jälkeen sää alkoi muuttua jyrkästi ainakin Etelä-Suomessa. On hengähdetty helpotuksesta kun on saatu tietää jouluvieraiden päässeen koteihinsa turvallisesti.

Kunnon pakkanen kesti yli joulun. Lumen kitinä kävellessä kuulosti tutulta. Melkein kokonainen kuu valaisi yöllä tienoot. Aamuisin tähyiltiin itätaivaan kultaista kajoa. Se  kaunisti lumen pehmentämää maisemaa. Lunta oli maassa reilu parikymmentä senttiä; sen verran, että pystyi hyvin kahlaamaan jopa hiihtämään ja mäkeä laskemaan. Television jouluohjelmat jäivät katsomatta, lehdet lukematta. Joulukirjatkin viereksivät pöydillä odottamassa yksinäisempää aikaa. Kiinnostavista kirjoista on runsauden pula. Ei tiedä mitä kannattaisi lukea, mitä valitsisi. Kustantaja kehuu lihavin otsikoin kustantamiaan saadakseen myytyä niitä, mihin on satsannut. Sehän on selvä. Harri Tapperin murrekirjoja pitää lainata ja lukea. Tapper kuoli hiljattain 83-vuotiaana.  Pentti Linkola kehui Sirpa Kähköstä; pitää lukea. Lukupiirissä 13.1 käsitellään Kähkösen uusinta kirjaa Hietakehto.

Valokuvattiin sisällä ja ulkona; lasten riemua lahjojen äärellä ja vastustamattomia maisemia ulkona. Huurteiset hakkuuaukiotkin näyttivät kuvauksellisilta.

Nyt pakkanen on mennyt pyllylleen. Kuusi karisee ja joulukukkien loiste himmenee vähitellen. Toissailtana, ikkunan takana pimeässä, pieni pöllö istui oksalla saalistamassa hiiriä lintulaudan alta.

Nyt pitäisi jääkaapin ovessa olla lukko.

Ruusunpunaista valoa aamupimeällä

Tänä aamuna yhdeksän tienoissa vaaleanpunainen valo ulkona hämmästytti ja ihastutti. Koko maisema kylpi vaalean ruusun punassa.Taivas oli ohuen näköisessä pilvessä eikä auringon  kajoakaan näkynyt itätaivaalla, onhan talvipäivän seisaus ensi viikolla. Ilmiö kesti lyhyen aikaa, ehkä kymmenen minuuttia.

Muutaman kerran aikaisemmin, kesäaikaan,  olen havainnut lähes vastaavanlaisen ilmiön, mutta voimakkaampana. Illalla kun aurinko on ollut jo horisontissa koko tienoo on ollut voimakkaasti punertavan valon värjäämä. Samaan aikaan taivas on ollut osittain paksujen ukkospilvien peitossa, ukkonenkin jyrähdellyt. Olen päätellyt  silloin, että pilvet ovat heijastaneet laskevan auringon säteet  ja väri on syntynyt pilvissä olevan vesihöyryn spektristä; samasta syystä kuin sateenkaaren syntyessä, mutta vain  punaisen sävy on näkynyt ihmissilmälle.

Näin keskitalvella  ilmiö syntynee samasta syystä kuin kesälläkin. Venäjällä on parhaillaan voimakas korkeapaine. Riittävän kaukana idässä aurinko paistaa samaan aikaan kun meillä on kello 9. Koko pohjoisella pallonpuoliskolla aurinko on näkyvissä tähän aikaan vuodesta alhaalla horisontissa. Auringon säteet pääsevät  ilmakerrosten läpi pilvettömänä päivänä korkealle ja heijastuvat pitkien välimatkojen taa maalaisjärjellä pääteltynä. En ole kuullut kenenkään kertovan vastaavanlaisesta valoilmiöstä.

Ilmiö on pysähdyttävä ja hämmästyttävä. Se on havaittavissa harvoin, ei edes joka vuosi.

Iltapäivällä oli poutaa ja pakkasta. Harsomaisia pilvilauttoja virtasi kaakosta. Näkymätön mykkä suihkukone ilmaisi itsensä sumuvanalla  idästä länteen. Nyt aurinko näkyy enää punaisena pilkottavana väriläiskänä läntisellä taivaalla.

Joulu on viikon päästä.

Olisi mukava oppia ja osata!

Tänään Hesarissa taas, kuten pitkin syksyä, kirjoitetaan isoin otsikoin verkko-opiskelusta ja sen mahdollisuuksista. Matti Apunen, elinkeinoelämän valtuuskunnan johtaja, kirjoitti syksyllä pääkirjoitussivulla otsikolla Maalaisyliopiston loppu. Olematta ns. yliopistoväkeä tuntuu jotenkin arveluttavalta kajota koko asiaan. Apunen kirjoitti että tohtoreilla ja maistereilla on työelämästä saadun palautteen perusteella peukalo keskellä kämmentä.  Apusen artikkelin pääviesti oli kuitenkin, että yliopisto-opiskelussa tärkeäksi osaksi tulee ja on jo tullut maailman laajuinen korkeatasoinen verkon kautta tapahtuva luennointi ja opiskelu yleensä. Opiskelu ei ole enää paikkaan sidottu

Otsikolla Harward kotonani kirjoittaa Terhi Hautamäki tänään 16.12. Hesarin Työelämä-sivulla. Netissä voi opiskella ilmaiseksi tai rahalla melkein mitä tahansa, vakuuttaa kirjoittaja ja jatkaa: Maailmanlaajuinen verkko-opiskelu on mullistunut vuoden sisällä. Hautamäki kysyy, onko kaikille avoimista verkkokursseista hyötyä työnhaussa.

Kolme verkkokursseja käynyttä kertoo artikkelissa kokemuksistaan. Kauppatieteiden opiskelija kuuntelee nettiluentoja juoksulenkillään. Lyömäsoittaja ja mediasäveltäjä oli löytänyt musiikkialan lehdestä mainoksen online-kurssista. Hän halusi oppia kuvan ja musiikin yhdistämistä. Kolme kuukautta kestävä Film Scoring-kurssi maksoi noin tuhat dollaria ja vei kahdeksan tuntia viikossa. Chat-kokouksissa puitiin tehtäviä. Etenemistahti oli heikoimman mukainen, kertoo opiskelija.

Kolmannella haastatellulla, editoijalla, on haave perustaa sisustusyritys. Hän oli löytänyt kalifornialaisen Interior Desingn Instituten miehensä välityksellä. Hän kertoo, että omaa osaamistaan on nykypäivänä helppo tuoda esiin sosiaalisen median kautta. Sisustusalalla toimii monia, joilla ei ole minkäänlaista tutkintoa.

Vakuuttaako Suomessa tuntematon online-diplomi työnantajan tai asiakkaat? Työantajat kertovat kysyttäessä, että tärkeämpää on se, mitä on oppinut kuin se, mitä kursseja on käynyt.

Tietotekniikkaa vähän osaavana tumpelona minulle  tulee ensimmäiseksi mieleen, etten osaisi toimia verkossa ja toinen ongelma on se, että osaan riittävästi vain suomenkieltä ymmärtääkseni, mistä on kysymys.

Lieksan Kansalaisopistossa oli syksyn aikana useita kursseja tietotekniikan opiskelua varten ja mahdollisuus verkko-opiskeluunkin. Syksyllä ilmestyneessä opiston tiedotteessa Korennossa on käytetty paljon palstatilaa esiteltäessä lukion ja Kansalaisopiston verkko-opiskelun mahdollisuuksia ja käytäntöjä.

Mitä vielä odotan!