Knausgårdia lukiessa

Noin vuosi sitten sattui ruudulleni video, joka oli kuvattu jossain kirjaston takahuoneessa kun  Claes Andersson kertoi kirjoista, jotka ovat vaikuttaneet häneen tai jotka hänen mielestään kannattaisi lukea. Kirjoitin muistiin nimen Karl-Ove Knausgård. Nyt sain lainattua hänen kirjoittamansa kirjan Taisteluni. Kirjan nimi aiheuttaa erilaisia mielikuvia, koska tiedän Hitlerinkin kirjoittaneen saman nimisen. Sitä en ole sitä lukenut,  - vielä. Pitänee lukea että mielikuvien sijaan tietäisin mitä hän todella kirjoitti.

Samalla videolla Clas Andersson suositteli myös Andre Giden kirjoittamaa Ellei vehnänjyvä kuole, vai oliko suosittelija sittenkin Pertti Jarla, Fingerporin piirtäjä.  Muuten, Pertti Jarla on saanut tilaa  jossain television ajankohtaisohjelmasa. Hyvä, Jarla on ansainnut paikkansa! Jarlan tapaisia sanaseppoja tarvitaan,  - minun mielestäni. Taisi ollakin Ville Ranta, mutta hyvä hänkin, erinomainen.

Nyt harhauduin aiheesta, joka sai minut aloittaman tämän sepustuksen. Andre Gide ja Karl-Ove Knausgård kirjoittavat lapsuudestaan,  - Gide aikuisuusikäänsä asti. Etenkin Knausgårdin kertomus nostaa muistista oman kouluaikaisen ”taistelun”. Norjan maaseudulla lapsuutensa eläneen Knausgårdin elämässä on enemmän yhtymäkohtia omaani kuin esimerkiksi yläluokkaisen Giden.  Saima Harmajan nuoruuden päiväkirjat ovat taas oma lukunsa..

Knausgårdia lukiessa kuljen Lieksan rapaisia teitä, palelen Moisionkadun koulun ulkorapun suojassa kun englanninkielen ontuva turkkiliivinen miesopettaja ajelee meitä ulommaksi honottaen: Ilma on ilmaista! Olen urheilutunnilla kun erään tytön korkokengästä irtoaa korko. Voimistelusalissa hyppään korkeimmalle, 130 ja ruokavälitunnilla pari-kolme yläluokan poikaa tuo minun pulpetilleni taitellun kirjelappusen. Häkellyn ja sysään sen ujouttani lattialle. Tytöt sieppaavat sen käsiinsä, lukevat ja vastaavatkin muka puolestani sen lähettäjille. Taisin olla 12-13 päätellen siitä, missä luokassa ja millä paikalla muistan silloin istuneeni. Katsoin ulos. Muistan pihanäkymän. Istuin toisessa kerroksessa ikkunan vierellä ja söin voitaleipää ja ryyppäsin pullosta maitoa. Olin  jo oppinut vähän englantia. Ymmärsin mitä tarkoittaa I am fond of you.