Mihin avustukset menevät?

Mihin kehitysyhteistyö- tai avustusrahat käytetään? Kysymys heräsi todellisena kun Tarja Tuovinen kertoi Lieksan kirjastolla uuden kirjansa Hikeä, kyynleitä ja sideharsoa-esittelyssä  pitkäaikaisista kokemuksistaan avustustyössä eri puolilla maailmaa, Sri Lankasta  Afganistaniin ja  Afrikan eri puolille. Tarja kertoi kohteita nimeämättä, että avustustyöhön kerättyjä varoja käytettiin muuhunkin kuin varsinaiseen avustustyöhön ja sen organisointiin, mm. sotilaiden asehankintoihin. Hämmentyneenä kuulijana saattoi kysyä, kannattaako antaa rahaa avustusjärjestöille, jos samalla luodaan edellytykset sorrolle ja väkivallalle. Minkä verran kummirahoista pääsee perille.

Pekka Haavisto korosti ministeriksi nimittämisensä aattona, että kotimaassa valtion yritysten valvonnan kehittämisen rinnalla on kehitettävä kehitysyhteistyövarojen käytön valvontaa. Onhan jo pitkään ollut tiedossa että kehitysmaavaroilla pidetään yllä paljon muuta kuin paikallista kehittämistä ja sikäläisten ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen tähtääviä toimia.

Viittaako samaan suuntaan ympäristöministeri Ville Niinistön tekemä  avaus Varsovan ilmastokokouksessa käsiteltäessä kehitysmaiden ilmastotoimien rahoitusta. Niinistön mukaan Suomi kasvattaa ilmastorahoitustaan ensi vuonna. Rahat tulevat kehitysyhteistyörahoituksen sisältä. Tämä tarkoittanee sitä, että kehitysyhteistyövaroja suunnataan uudelleen keskittyen päästöjen vähentämiseen.  Voidaanko se organisoida niin, että entistä enemmän rahasta menee oikeaan osoitteeseen. Uudet asiantuntijat ja toimijat astukoot tehtävään, toivottavasti riittävän  tietoisena jopa huolestuneina ilmastomuutoksen aiheuttamasta uhkasta erityisesti kehitysmaissa.