Torstai-iltana
vedimme vankkurin City-Marketin edustalle tarjotaksemme ohikulkijoille
Inkan-päivänä Iltamehua. Inkan runosuoni sykki.
Oli nautinto kuunnella hänen vuoroin suomen ja tarvittaessa
englanninkielistä hersyttelyään. Kävi ihan kateeksi.
Tapasimme monta
todella mielenkiintoista lieksalaista. Nyt vaalikampanjan aikana minulla on
sopiva tilaisuus jopa telläytyä tutustumaan. Fiksuja tyyppejä tiheässä. Heidän
pitäisi tulla esiin ja jakaa osaamistaan, kertoa kokemuksistaan ja puhua
päätelmistään eri alueilla saamistaan käytännön kokemuksista ja oivalluksista.
Työelämässä saatu monipuolinen kokemus on arvokkaampaa kuin pelkkä kirjatieto
tai yhdellä ammattialalla saatu ammattitaito.
Tämäpä onkin oiva
aasinsilta siirtyä mieliaiheeseeni. Suomen rakennuskannasta suuri osa on
korjauksen tarpeessa. Herjana heitetään että ”talo on kuin pommi” tarkoittaen,
että korjaukseen olisi ryhdyttävä välittömästi jotta vältyttäisiin vaurioilta,
joita on vaikeaa ja kallista korjata.
Siispä: Onko meillä riittävästi miehiä ja naisia, jotka ymmärtävät
rakennusten päälle. Kiinnostaako heitä rakennuksen fysiologia vai heittävätkö
vain laastia päälle ja puutteet piikoon. Voisiko heitä verrata mitenkään
talotohtoriksi nimettyyn Panu Kailaan (Panu Kaila: Talotohtori, Rakentajan
pikkujättiläinen, WSOY 1998) Oulun yliopiston arkkitehtuurin professoriin, joka
taistelee talojen kunnossapidon puolesta. Kailalle talo en elävä organismi,
joka vanhenee ja rapistuu eikä sitä voi kohdella miten tahansa aiheuttamatta
vahinkoa.
(Joko katosi aihe,
josta meinasin metelöidä.)
Lieksassa on
ammattikouluttamattomia nuoria, joiden olisi päästävä mielekkäisiin
käytännönläheisiin hommiin
mahdollisimman nopeasti, ennekuin he kokevat olevansa hyödyttömiä
turhakkeita jopa haitakkeita. (Itsestäänselvyys!) Siis pojat ja tytöt
rakennuksille oppimaan miten rakennetaan, miten puretaan, miten pannan uutta
pilaantuneen tilalle. Siihen ei tarvita kalliita koulurakennuksia vaan
ammattitaitoisia ja ammatistaan ylpeitä rakennusmiehiä; vanhaa,
kokemukseen perustuvaa tietoa ja taitoa.
On kyettävä
rohkeasti arvioimaan, milloin korjaaminen on kannattavampaa kuin tuhoaminen. Se
edellyttää hintatietoisuutta, olosuhteiden huomioon ottamista ja yleensä tervettä
maalaisjärkeä InsinööriTAITO on asia
erikseen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti