Käsite, kestävä kehitys, on jo vuosikymmenien kuluessa muuttunut fraasiksi, mutta kyllä se ilmaisee tänä päivänäkin sen idean ja tavoitteen, että kaikella tulisi olla mahdollisimman pitkä elinkaari. Ihmisen pitkän elinkaaren tavoitteesta on erilaisia johtopäätöksiä; onko se sinänsä tavoiteltava kaikissa tapauksissa. Elämisen laatuun ja elinvuosiemme pituuteen me itse voimme vaikuttaa ainakin jossain määrin.
Mielestäni termi kestävä kehitys pitää sisällään koko telluksemme. Minun on annettu ymmärtää, että pitkällä tulevaisuudessa maan pintakerroksissa on havaittava musta rantu, jona aikana ihmispopulaatio hääräsi täällä. Jos nyt kuitenkin ajatellaan lyhyemmällä tähtäimellä, niin esimerkiksi puurakentaminen on mielestäni kestävän periaatteen mukainen. Betonista rakentaminen kuluttaa huomattavasti enemmän energiaa kuin puurakentaminen. Betonirakennukset ovat viisikymmenvuotiaina aika rujon näköisiä julkisivultaan. Korjaaminen on huomattavasti kalliimpaa kuin puutalon korjaaminen. Puuraaka-ainetta on joka puolella Suomea saatavissa. Puurakenteiset talot ovat asianmukaisesti toteutettuna hengittäviä ja asuntoina terveellisiä.
Ymmärtääkseni kaikki kehittyneen ihmisen toiminta on kulttuuria, opittuja ja jäljiteltyjä tapoja ja menetelmiä. Muistamme, että kulttuurin kehittyminen alkoi siitä, kun ihminen oppi viljelemään maata. Kestävä kulttuuri on mielestäni sitä, että kaikessa toiminnassa otetaan huomioon se, että on toimittava luonnon ehdoilla, sillä ilman sitä, kestävä kehitys on illuusio.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti